Kivihiili KESKEN!
Kivihiili on öljyn jälkeen maailman tärkein energianlähde.
Synty ja koostumus
Kivihiili sisältää hiilen lisäksi pieniä määriä rikkiä, typpeä, happea, vetyä ja raskasmetalleja. Hiilen poltossa vapautuu lämmön lisäksi hiilidioksidia, hiilivetyjä, typen ja rikin oksideja ja hiukkasia.
Kivihiili on syntynyt satojen miljoonien vuosien kuluessa kasveista, joka olivat jääneet puristuksiin maakerrosten väliin. Ennen laajat metsät peittivät maapalloa, ja niistä syntyi laajoja turvekerrostumia. Niistä osa hautautui maakerrosten alle. Kivihiilen syntyyn tarvitaan nopeasti aikaansaatua hapetonta tilaa, kovaa painetta sekä lämpöä. Näissä oloissa tuhansien ja miljoonien vuosien aikana turve muuttuu ruskohiileksi, sen jälkeen kivihiileksi ja lopulta antrasiitiksi.
Saatavuus ja Suomeen hankinta
Kivihiiltä louhitaan avolouhoksista ja kaivoksista. Eniten sitä on Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä.
Suomeen kivihiilestä puolet tuodaan Venäjältä. Muita tärkeitä tuojia ovat muun muassa Puola, Yhdysvallat, Australia, Indonesia ja Etelä-Afrikka. Tuontimäärä riippuu Pohjoismaiden sateisuudesta. Sateisina vuosina tuonti on vähäisempää ja kuivina suurempaa.
Kivihiilen edut
Hiilellä on fossiilisista polttoaineista suurimmat tunnetut varannot, jotka nykykulutuksella riittävät arviolta noin 200 vuodeksi.
Kivihiilellä on useita tuottajia eri puolilla maailmaa, joten hinta pysyy vakaana ja kohtuuhintaista hiiltä on saatavissa.
Hiiltä on helppo kuljettaa, varastoida ja käyttää. Sitä voidaan myös pitää varastossa poikkeustilanteiden varalta.
Kivihiilen haitat
Kivihiili on polttoaineista epäpuhtaimpia, sillä sitä poltettaessa syntyy merkittäviä määriä rikkidioksidi-, typen oksidi- ja hiukkaspäästöjä. Lisäksi ilmakehään vapautuu hiilidioksidia.